Vesipelastuksen teemapäivä 15.7.2018

RKK sai keväällä arvokkaan uuden jäsenen, kun koiraharrastuksen monitoiminainen Jessi Landen muutti Lohjalta tänne pohjoiseen. Hänen lajivalikoimaansa kuuluu myös vähän ehkä vähemmän harrastajakuntaa omaava laji, vesipelastus. RKK:n vepeporukka sai heti hyvää uutta näkemystä omaan harjoitteluunsa, eikä mennyt montakaan treenikertaa, kun oltiin jo sopimassa ajankohtaa, milloin vesipelastuksessa SM-tasolla kisaava Jessi pitäisi meille oikein vepeilypäivän. Ja siitä se ajatus sitten jalostui, että pidetäänkin koulutuspäivä avoimena ihan kaikille. Tarkoituksena oli tarjota tuhti teoriapaketti lajista tietopohjaksi, joka havainnollistuisi heti perään käytännön treeneissä. Ja tämähän toteutuikin hienosti. Teoria pidettiin Nammankylän nuorisoseuran talo Tönölässä, ja käytäntö siitä noin puolen kilometrin päässä veneenlaskupaikalla. Osallistujia oli paikalla 13, suurin osa rovaniemeläisiä, mutta myös Sodankylästä ja Kemijärveltä oli edustus paikalla. Teoriassa käytiin ensin läpi perusasioita. Ensinnäkään vesipelastus ei ole oikeasti mikään pelastuskoiralaji, vaan ihan puhtaasti koe- ja näytöslaji. Lajia hallinnoi Suomen Kennellitto, se ei ole Palveluskoiraliiton alainen, eikä kisaaminen siten vaadi mitään lisenssejä. Kisaamaan pääsevät vain puhdasrotuiset koirat, jotka suorittavat soveltuvuuskokeen hyväksytysti viimeistään kolmannella yrittämällä. Poikkeuksena tähän ovat landseerit ja newfoundlandinkoirat, joille vesipelastus on rodunomainen koe. Valion arvon saavuttaminen edellyttää hyväksyttyä näyttelytulosta yli 24 kk iässä, kun monessa muussa lajissa tämä ikä on 15-18 kk.

IMG_1503

Koeliikkeet käytiin läpi pienoismallin avulla. Frozen-elokuvan Elsa ja Anna ja muutama muu muovinukke, koira ja veneet liikkuivat sinisen pyyhkeen päällä, kun Jessi havainnollisti lattialle muodostetun koeradan avulla, minkälaisiin koitoksiin koiran tulee pystyä eri luokissa kisattaessa. Lisänä oli tietysti virallisemmatkin kuvat, jotka näkyivät tietokoneen näytöllä. Mutta kovin moni ei varmaan kiinnittänyt niihin edes huomiota, kun ne pienet punaiset veneet ja rannalla selällään retkottava tuomari varastivat kaikkien mielenkiinnon. Koeliikkeiden kautta siirryttiin puhumaan siitä, minkälaista treeniä koevalmiutta varten täytyisi tehdä. Jessi puhui paljon sen puolesta, että koiralle kannattaa antaa niin paljon apuja kuin mahdollista. Eli innostaa ennen liikettä niin, että koira varmasti on keskittynyt haluttuun tehtävään, ja liikkeen päätyttyä pidetään aina hyvät bileet rannassa. Jessin energinen ja heittäytyvä opetustyyli oli todella mukaansatempaava. Osallistujien erilaiset taustat eivät haitanneet teorian tai käytännön toteutusta, vaan melkeinpä päinvastoin. Toisten kokemuksien kuunteleminen ja suoritusten katsominen auttavat valitsemaan omaankin treenaamiseen uusia menetelmiä ja hienosäätöjä kokeiltavaksi.

002

Haittaa ei aiheuttanut myöskään sää, joka oli aluksi hyvin helteinen, mutta juuri kun veneet oli pakattu kärryyn, alkoi sataa ja ukkostaa. Kaiken kaikkiaan erittäin hyvin sujunut ja opettavainen päivä. Kiitos Jessi! Ja kiitos osallistujat!

Koulutuksesta pätkiä videolla

Advertisements

Koulutusohjaaja mahdollistaa ohjatun harjoittelun

Rovaniemen Käyttökoirat ry on koiraharrastusseura, jossa koko toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön. Kaikki tapahtumat ja tilaisuudet toteutetaan siis talkoovoimin. Vaikka seurassa on paljon aktiivisia toimijoita, tietty tekijäpula nousee esiin aina kesä- ja talvikauden käännekohdassa, kun lajien (rally, toko, agility) vakiryhmäpaikkoihin hakeutuminen alkaa. Ryhmät kun tarvisivat toimiakseen koulutusohjaajan joka suunnittelee joka kerralle harjoiteltavat aiheet, antaa palautetta ja huomiota sekä neuvoja jatkoharjoitteluun.

Koulutusohjaajaksi voi ilmoittautua periaatteessa kuka vain jäsen, joka kokee olevansa valmis jakamaan omaa osaamista ja aikaansa muiden harrastajien hyödyksi. Mutta mikä sitten jarruttaa uusien ehdokkaiden tai konkareiden ilmoittautumista kyseiseen tehtävään? No syitähän voi olla monenlaisia. Esimerkiksi se, että halutaan harrastaa omien koirien kanssa eikä aika enää tunnu riittävän muiden ohjaamiseen. Tai ehkä ei haluta sitoutua enää uudestaan puoleksi vuodeksi viikoittain käyttämään omaa aikaa ohjaamiseen, jos ryhmässä ei ole ollut kuin muutama säännöllinen kävijä. Jollakin voi olla muun elämän sujumisen kannalta tarpeen vähentää tai pitää vähän taukoa ohjaamisesta, tai haluaa keskittyä johonkin toiseen lajiin vaikkapa kesäkaudella. Joku ehkä tarvisi jonkun kaveriksi ideoimaan treenejä, haluaisi alkuun päästäkseen vähän palautetta että osaako tarpeeksi. Tai olisi kiva pitää joku alkeistason tai ihan uuden lajin muutaman kerran kurssi ikään kuin testatakseen omia koulutusohjaajataitojaan, mutta ei tiedä onko sellaista mahdollista toteuttaa.

Näiden syiden listaa vähentääkseen seura on pyrkinyt kannustamaan koulutusohjaajia ja sellaiseksi aikovia tarjoamalla tiettyjä etuja. Ensinnäkin koulutusohjaaja saa itse valita ja vaikuttaa ajankohtiin, milloin hänen ohjaamansa ryhmä treenaa. Myös koulutusten sisällön ja aiheen voi valita ja suunnitella itse. Senkin saa päättää että ohjaako vakiryhmää viikoittain, vuorotteleeko jonkun kanssa, pitääkö yhdessä jonkun kanssa tai ohjaako vain muutaman kerran kurssin tai tuuraako muita koulutusohjaajia satunnaisesti. Myöhemmin voi omasta aloitteestaan aina sopia uudenlaisesta järjestelystä, joten valinnanvaraa ja joustoa löytyy kyllä.

Edellä mainittujen lisäksi koulutusohjaajat ovat etusijalla osallistumaan ulkopuolisten kouluttajien koulutuksiin, saavat talkoopisteitä toteutuneiden ohjauskertojen mukaisesti, osallistuvat kuukausittaiseen lahja-arvontaan, sekä saavat joko kilometrikorvauksia tai voivat halutessaan osallistua lajitaidon ylläpitämis- ja täydentämiskoulutuksiin tiettyyn korvaus-/hintakattoon asti. Lisäksi koulutusohjaajat voivat hankkia lisäosaamista esimerkiksi eri koiraharrastuslajien koulutusohjaajakursseilla seuran korvatessa osallistumismaksun.

Haastattelin tuoretta kouluttajaa sekä yhtä konkarikouluttajaa saadakseni selville, mikä koulutusohjaamisessa viehättää ja miten motivaatiota siihen saisi ylläpidettyä.

1. Olette molemmat äskettäin käyneet arkitottelevaisuuskoulutusohjaajakurssin ja suoritatte nyt siihen liittyviä harjoituskertoja. Miksi hakeuduitte kurssille? Millaista hyötyä siitä on ollut?
E: Minä hain arkitottelevaisuuskoulutusohjaajakurssille, koska ajatuksissa on pyrkiä rally-tokon tuomarikurssille (tavoite on v. 2019). Kurssi avasi uuden näkemyksen koirien koulutuksen maailmaan
P: Hakeuduin kurssille, jotta saisin eväitä koulutusohjaajana toimimiseen. Tykkään opiskella ja opetella uutta, joten kurssin käyminen tuntui ihan luontevalta ajatukselta itsessäänkin. Yllätyin siitä, että kurssilla oli enimmäkseen erittäin kokeneita ohjaajia. Näin kurssin jälkeen se tuntuu ihan ymmärrettävältä, koska kurssi antaa muodollisen pätevöinnin, mutta on kuitenkin sisällöltään aika suppea. Suurin osa omasta osaamisestani ja tiedoistani koiran koulutukseen liittyen on peräisin muilta kursseilta ja itsenäisen opiskelun tulosta.

2. Olette varmasti nähneet, kokeneet ja kuulleet erilaisia kouluttamistapoja. Minkälaisia ominaisuuksia itse ihailet koulutusohjaajassa?
E: Näkemyksiä menetelmiin on monia, mikä on mielestäni hyvä asia, rikkaus. Näin jokainen kouluttaja voi löytää heille Sen Jutun, joka toimii. Ei ole olemassa vain yksi tapa opetella. Jotkut koirakot oppivat nopeasti ja joidenkin kanssa mennään pitkän kaavan kautta. Tämä on myös yksi kiva juttu kouluttamisessa, kun saa haastaa itsensä ja löytää Sen Oikean, sopivan, jutun juuri tällä parille. Itse teen tätä ihan kokonaan harrastustoiminnan kautta
P: Olen osallistunut monenlaisiin koulutuksiin ja sopeudun itse sujuvasti erilaistenkin koulutusohjaajien tyyleihin. Arvostan kuitenkin erityisesti sellaisia kouluttajia, joilla on kokemuksen ohella myös tietopohjaa ja kykyä suunnitella koulutus hyvin, selittää asioita ymmärrettävästi sekä huomioida erilaiset koirakot. Koulutusohjaajathan ohjaavat ennen kaikkea toisia ihmisiä kouluttamaan omia koiriaan, joten siinä vaaditaan vähintään yhtä paljon ihmisten ohjaamisen taitoja kuin osaamista koiran koulutuksestakin. Sellaisia hyviä koulutusohjaajia löytyy totta kai usein ammatikseen kouluttavista mutta kyllä harrastajistakin.

3. Teillä on nyt molemmilla ohjauskokemusta eri verran, mutta miten kuvailisit kurssia tai harjoituskertaa, joka teille koulutusohjaajina jättää itsellenne hyvän mielin?
E: Olen luonteeltani ihminen, joka haluaa kokeilla uusia juttuja, samalla haastaen itseäni tässä koirien kouluttamismaailmassa. Arkihömpötykseen ajatus lähti siitä, että haluan antaa koiraihmisille mahdollisuuden “sukeltaa” eri harrastuslajien maailmoihin, esim. agility, rally-toko, näyttely, toko, koirien lihastreeneihin jne. Arkihömpötystreeneissä käydään kokeilemassa kepillä joka lajia enemmän tai vähemmän. Ensin treenit oli tarkoitettu vain nuorille koirille, mutta sitten tuli esille, että muutkin haluaisivat myös osallistua. Minun kun on vaikea sanoa ei, otin muitakin vastaan, ja mitään ongelmia ei ole ollut. Toivon, että tätä kautta jokainen voi löytää oman juttunsa, johon haluaa syventyä. Joku löytää sen nopeammin kun toinen, mutta so what, jokainen omalla tavallaan. Silloin, kun koirakko tulee uudestaan ja kertoo, että oli kivaa tms., niin se on työvoitto ja lämmittää sydäntä.
P: Itselleni koulutusohjaajana on jäänyt erityisen hyvä mieli niistä kerroista, kun joku kurssilainen on kokenut oppineensa jotain uutta ja hyödyllistä. Koirahan ei välttämättä treenikerran aikana asiaa ehdi oppia, mutta jos osallistuja lähtee kotiin tyytyväisenä kouluttamaan koiraansa itsenäisesti eteenpäin, niin koen onnistuneeni koulutusohjaajana.

4. Miksi hakeuduit alun perin koulutusohjaajaksi, eli mikä koulutusohjaamisessa kiinnostaa? Onko RKK:ssa jotain houkuttimia tai esteitä, jotka ovat vaikuttaneet haluun toimia koulutusohjaajana?
E: Olen toiminut koulutusohjaajana vuodesta 1993 lähtien, agility on ollut ykköslaji. Mikä se on tänään, sitä en osaa enää sanoa. RKK.ssa minua harmittaa nyt eniten harjoittelutilojen kunto sisäkaudella. Valitettavasti oma terveys kärsii. Ulkokaudella toivoisi myös, että kerholla olisi sellainen harjoittelupaikka käytössä, jonka esim. talvella voisi aurata ja aloittaa ulkokauden aikaisemmin, plus että ulkona voi mielestäni treenata, vaikka lunta olisikin maassa.
P: Yksi syy minulle koulutusohjaajaksi hakeutumiseen on, että siinä roolissa ehtii oppia koirilta ja koirakoilta paljon enemmän kuin pelkästään omia koiria kouluttamalla. Koulutusohjaajana pääsee seuraamaan läheltä myös hyvin paljon erilaisia koiria ja tulee käytyä läpi asioita, joita ei omien koirien kanssa tule vastaan. Sanonta siitä, että parhaiten oppii opettamalla pitää minusta myös paikkansa. Seuran kannustimet ovat kiva bonus, joilla varmasti on merkitystä etenkin jatkossa, jotta innostus koulutusohjaamiseen säilyy. On hienoa, että koulutusohjaajia tuetaan kouluttautumaan ja sitä kautta taas jaetaan osaamista laajemmalle porukalle treeniryhmien kautta.

5. Tietysti teidän toivotaan myös jatkavan koulutusohjaajana arkitottelevaisuuskoulutusohjaajakurssin harjoituskertojen jälkeenkin. Minkälaisia koulutuksia ja minkälaiselle kohdejoukolle ajattelitte tarjota myöhemmin?
E: Minun on tarkoitus jatkaa tätä arkihömpötystä myös harjoitustehtävien jälkeen, koska koen, että tämä on yksi tapa saada jäsenet mukaan, etenkin uudet jäsenet. Harjoittelu voisi olla mahdollista myös treeni”treffeinä”, joita voisi järjestää missä vaan. Rally-tokoryhmä kiinnostaa myös. Valitettavasti työ häiritsee harrastuksia, teen kaksivuorotyötä ma-su.
P: Koirien arkeen liittyvät asiat ovat minulle läheisiä ja siitä aiheesta minulla on tällä hetkellä eniten muillekin annettavaa, joten varmaan jatkossakin kehittelen jotain tällä saralla. Harjoittelun myötä olen päässyt vähän kokeilemaan mikä kurssilla toimii ja mikä ei, ja nyt minulla on jo paljon ajatuksia jatkoa varten. Toisaalta uskoisin, että kun oma harrastelajien määrä vielä laajenee ja kokemusta karttuu lisää niin innostun vetämään myös muita treenejä. Tykkään tehdä yhteistyötä muiden kanssa, joten työparina kurssin suunnittelu ja vetäminen on minulle ehkä mieluisin tapa toimia. Esim. rally-tokon alkeiskurssi voisi olla minulle sopiva yhteistyöprojekti jatkossa jonkun kanssa.

6. Jotain muuta sanottavaa koulutusohjaamisesta?
E: Koulutusohjaajana toimiminen on kiva ja antoisa juttu. Mutta kuitenkin pitäisi muistaa pitää myös taukoa, jotta ei pala loppuun. Käydä vetämässä treenejä muissakin kuin omissa ryhmissä on myös hyvä juttu, samoin se, että joku tulee vetämään minun ryhmää. Koska jokainen kouluttaja näkee asioita eri tavalla. Toivon, että jokainen kouluttaja kunnioittaa toisen tekemistä ja muistaa, että ei ole olemassa vain yksi tapa kouluttaa. Ja jos ei itse löydä toimivaa keinoa johonkin ongelmaan, niin rohkeasti voi kysellä muilta neuvoja. Koska kukaan ei ole täydellinen, valitettavasti.

Kiitokset Eijalle ja Petralle vastauksistanne!
Moni koiraharrastaja onkin päässyt jo treenaamaan teidän ohjauksessanne, kuten muidenkin koulutusohjaajien, eri kurssien ja lajien parissa. Koulutusohjaajat tekevät useille koirakoille palveluksen käyttämällä omaa aikaansa ja tietotaitoaan muiden hyödyksi. Muistetaan iloita siitä, ja myös kiittää heitä tilaisuuden tullen ihan henkilökohtaisestikin, jotta saisimme nauttia heidän työpanoksestaan jatkossakin 🙂

teksti: Anu Posti

 

Seniorikoiraluento

Rovaniemen käyttökoirat ry järjesti 17.4. Eläinlääkärikeskus Kiepin kanssa yhteistyössä kaikille avoimen ilmaisluennon otsikolla ”koiran laadukas vanhuus”. Luennon pitäjänä oli eläinlääkäri Jutta Kasvi ja pitopaikkana Rovaniemen kaupungin asukastupa kauppatorilla, Kiepin vieressä.

Jutta kertoi pitävänsä vanhoista eläimistä ihan erityisesti, ja oli siksi tullut puhumaan seniorikoirien hyvinvoinnista. Hänen viestinään oli, että jokainen koiramme on ansainnut hyvä ja arvokkaan vanhuuden. Ja koska me olemme itse valinneet ottaa koiran, olemme vastuussa siitä sen elämän loppuun asti. Se, mikä on seniorikoiran määritelmä, vaihtelee rodusta, koosta ja yksilöstä riippuen, mutta Jutta itse oli törmännyt jopa 23-vuotiaaseen koiraan. Eikä 16-vuotiaskaan enää ole harvinaisuus, vaikka usein jättiroduissa 7-vuotias onkin jo selvästi vanhus.

Jutan mielestä vanhalle koiralle tulee olla tarjolla sellaista tekemistä, josta se on nauttinut ennenkin. Ottaen kuitenkin huomioon koiran tilanne. Määrää voi olla tarpeen vähentää, aikaa lyhentää ja tehoa keventää, mutta aktiivisuus on sekä fyysisen että mielenterveyden kannalta tärkeää. Kun pitää palautumisajasta, lämpimänä pysymisestä ja nivelten liikkuvuudesta huolta esmierkiksi lisäravinteilla, rasvahapoilla ja BOT-loimella, voi aivan hyvin jatkaa aktiivistenkin harrastusten parissa vaikka ikää olisi jo kertynyt. Useimmitenhan koirat jopa paranevat vanhetessaan ja esimerkiksi metsästyskaverina ne voivat olla silloin todella luotettavia.

blogi_img_0429.jpg

Eläinlääkärinä Jutta kävi luennolla läpi myös terveystärppejä seniorikoiriin liittyen. Koira kun harvoin valittaa (varsinkaan ääneen) oloaan, tulisi omistajan tarkkailla merkkejä ja havaita mahdollisia muutoksia koiran käyttäytymisessä. Hän suositteli säännöllisiä terveystarkastuksia jo senkin takia, että eläinlääkäri voi pelkästään oikeita kysymyksiä esittämällä päästä vaikuttamaan koiran hyvinvoinnin edistämiseen, ja lisäksi verikokeilla voidaan havaita elinsairauksia jo hyvin varhaisessakin vaiheessa. Koska koirankin elimistö tottuu hitaisiin muutoksiin, voi varsinaisten oireiden puhjetessa tilanne ollakin jo todella pitkälle edennyt hoidon onnistumisen kannalta.

Jutta muistutteli ylipainon haitallisuudesta tuki- ja liikuntaelinten toimivuuteen liittyen, suun hoitotarpeen lisääntyvän koiran iän myötä, näkö- ja kuuloaistin muutosten aiheuttavan jopa turvallisuusriskejä, virtsanpidätysvaikeuksien todennäköisyyden lisääntyvän, dementiaoireiden mahdollisuudesta sekä ihon ja muiden hoitotoimepiteiden muuttumisesta mahdollisesti epämiellyttävämmäksi tuntoherkistymisen tai liikerajoitteiden myötä koiran vanhetessa.

Luennolla puhuttiin yleisesti siitä, kuinka ikääntyvälle koiralle voi tarjota hyvän ja mahdollisimman pitkän elämän. Ja kuinka eläintä tulee arvostaa sellaisenaan. Jos ei nyt ihan mitä tahansa käytöstä tarvikaan sallia, voi vanhukselle hyvillä mielin tarjota vähän erivapauksia. Tärkeintä on huolehtia siitä, että eläimellä on kaikki hyvin sekä henkisellä että fyysisellä puolella. Luennon lopuksi keskusteltiin myös vapaammin eläinten lääkinnästä ja omista havainnoista eläinten parissa.

Kiitokset Jutalle ja tilaisuuden järjestäneille luennosta! Vaikka tupa ei ollutkaan ihan täysi, sai paikallaolijat hyviä muistutuksia ja huomioita vanhojen koirien hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Mainostettakoon tässä samalla, että Kiepissä on nyt jo toista kertaa käynnissä seniorieläinkampanja. Huhtikuussa varatut ja viimeistään toukokuussa pidetyt vanhan eläimen tarkastuskäynnit (sis. verikokeet ja eläinlääkärin tarkastuksen kirsun päästä hännän päähän) saa nyt hintaan 89 €.

Teksti ja kuva: Anu Posti

Polskeessa polskuttelemassa

LempiuiKoirauimala Polske on koirien oma uimala, jossa voi uittaa koiraa sisätiloissa, puhtaassa ja lämmitetyssä vedessä vuodenajasta riippumatta. Uimaan ovat tervetulleita kaikki koirat; ikään, rotuun, kokoon tai käyttötarkoitukseen katsomatta. Uimalassa voi myös kuntouttaa koiraa.

Uiminen vahvistaa koiran lihaksistoa niveliä rasittamatta, koirien syvät tukilihakset tekevät tehokkaammin töitä kuin kuivalla maalla. Uimisessa koira saa käytettyä koko liikerataa myös vastustetusti, se auttaa palautumisessa sekä kehittää lihaksistoa monipuolisesti, tasaisesti. Lisäksi uiminen kohottaa yleiskuntoa hellävaraisesti ja vaikuttaa positiivisesti koiran psyykkeeseen.

_RJM6234Koirauimala Polske järjesti Rovaniemen Käyttökoirille ryhmäuintipäivän loppiaisena 6.1. Päivälle oli mahdollista varata 14 uintivuoroa ja päivä saatiinki varattua täyteen.

Suurin osa uintipäivään osallistuneista oli käynyt tutustumassa Polskeeseen jo aikaisemmin, mutta myös muutama uusikin uimari saatiin mukaan. Päivän rotukirjo oli laaja: paikalla oli niin samojediä, bordercollieta kuin schapendoesta, pulia, pumeja, shelttejä, mäyräkoiraa jne… Koirien ikähaitari oli 5-kuukautisista pennuista aina 13-vuotiaaseen mummukoiraan. Uiminenhan sopii kaikille, iästä riippumatta.

Kasper1Allas on aina varattuna yhdelle varaajalle kerrallaan ja uimassa voi olla maksimissaan 3 koiraa / 2 isokokoista koiraa. Moni osallistui yhdessä kaverin kanssa tai uitti samaan aikaan muitakin perheen koiria. Polskeen yrittäjä Sari laskikin, että kyseisen päivän aikana Polskeessa kävi yhteensä 24 koiraa.

Ryhmäuinneissa vuorot pyörivät ns. nonstoppina. Eli kun edellinen vuoro loppuu, on heti jo seuraavan vuoro mennä. Uintiaika per koirakko oli 30 minuuttia, jonka aikana pidettiin pieniä taukoja aina koiran jaksamisen mukaan. Pentujen kanssa otettiin luonnollisesti rauhallisemmin ja Sari oli altaassa tukena niin pennuille kuin ujommillekin koirille.

HalisylissaPalaute päivästä on ollut positiivista ja moni kuulostaisi olevan innokas osallistumaan uudestaankin. Eli siis uutta uintipäivää varaamaan. Infoa asiasta on luvassa piakkoin. 🙂 On huippumahdollisuus, että meillä Rovaniemellä on oma koirauimala ja vieläpä laadukas sellainen.

Käyttökoiralaisten kokemuksia tästä päivästä:

”Minusta tämmöinen yhteispäivä oli kiva juttu, tuli itsekin aktivoiduttua asian suhteen. Monesti on ollut mielessä, että pitäisi käydä ja sitten aina arki vie mennessään. Oli kiva paikka ja asiantuntevaa ohjausta sai. Koirien ehdoilla mentiin. Hyvä kokemus ja mieli jäi kaiken kaikkiaan ja varmaan mennään uudestaankin (ja jos jossain vaiheessa järkätään yhteispäivä niin mukana ollaan)”

Ella”Ella, 13 v. on nivelrikkoinen ja uinti on sille hyvää ja turvallista liikuntaa. Ella ei enää halua käydä pitkiä lenkkejä, joten uinti on hyvä tapa pitää kuntoa yllä. Uintikerroilla ollaan huomattu, että Ella käyttää huonosti takapäätään. Sari on aktivoinut Ellaa altaassa käyttämään myös takajalkoja aktiivisemmin. Uinti vaikuttaa mummokoiraan piristävästi, se selvästi nauttii siitä. Tosin uinnin jälkeen maistuu useamman tunnin unet.
Uinti on hyvä aktiviteetti erilaisille lauman jäsenille. Siinä seniori voi uida lyhyitä pätkiä uittajan avustuksella ja aktiivisempi Lana voi itsekseen hakea lelua altaasta. Muuten enää harvoin eri ikäiset ja aktiivitasoiset koirat voivat samoja lajeja harrastaa. Kumpikaan koirista ei tykkää uida luonnon vesissä, mutta uimalassa molemmat ovat tykästyneet uimaan.”

”Mette ei niinkään ollut ainakaan alussa innostunut menemään veteen, mutta ei kyllä ui kesäisinkään. Hienoa, että tuollainenkin mahdollisuus on. Tarkoitus on, että käymme kokeilemassa toisenkin kerran. Hyvää liikuntaa ja Mette ainakin on ollut aika sippi tänään.”

”Vesipelastukseen hurahtaneena olen käynyt koirineni usein Polskeessa. Bordercolliet Siri (9v) ja Remi (5v) tykkäävät uida ja räpiköidä vedessä, niiden kanssa onkin alku- ja loppupesut melkoista taistelua kun haluavat vaan veteen. Parasta ehkä näiden mielestä on noutaa leluja altaasta. Sirihän on jo ns. eläkeläinen. Remillä harrastuksiin on kuulunut vepe ja Sarin kans ollaankin mietitty miten saataisiin takapotkuista vahvempia jotta vielä ensi kesänä päästäisiin harjoittelemaan ja kisaamaan. Meidän uusin tulokas Mila (7kk) on käynyt uimassa kolme kertaa sisarusten kanssa mutta ei ole innostusta löytynyt veteen. Ui kyllä kun veteen viedään. Kärsivällisesti Sari on jaksanut pentuja opettaa. Itse kuitenkin päätin että Mila lähtee seuraavan kerran uintireissulle Sirin kans ja ehkä sitä kautta löytyy enempi innostusta. Ja niinhän siinä onneksi kävikin, pari kertaa piti viedä likka veteen mutta sitten Sirin näyttäessä mallia meni Milakin jo useita kertoja lelun perässä altaaseen. Pitää nyt vaan käydä talven aikana vielä Polskimassa niin kyllä siitä vielä vepe-koira tulee (toivottavasti).”
Siri & Mila Polskimassa

_RJM6289

Lopuksi vielä Polskeen Sarin terveiset käyttökoiralaisille:

”Tervehdys, olen Sari Flinck ja aloitin yrittäjänä perustamalla Rovaniemelle koirauimalan lokakuussa 2016.

Uimassa voi käydä yksin, kaverin kanssa tai erilaisilla kokoonpanoilla. Lauantai 6. tammikuuta oli RKK:n ryhmälle varattu päivä.

Hieman minua jännitti tuleva työpäivä, peräti 14 uintivuoroa yhdelle päivälle, miten kaikki sujuu siten, että kokemus on mukava. Jaksanko itse hyvin vielä viimeisten uimareiden kanssa? Suurin osa teistä oli jo käynyt Polskeessa, mutta oli mukana ensikertalaisiakin. Päivä sujui minusta erittäin mukavasti, pesut, uimaan menot ja kuivaukset menivät minun näkökulmasta ihan kuin elokuvissa. 🙂 Siirtyminen paikasta toiseen oli jouhevaa, uimisen riemua oli havaittavissa, paljon edistymisiä ja mukavia hetkiä!

Täytyy kuitenkin muistaa, että ensimmäinen kerta voi olla jopa niinkin jännittävä kokemus koiralle, ettei koira osaa keskittyä uimiseen. Koiralle tulee niin monta uutta asiaa vastaan yhdellä kertaa että siihen voi mennä aikaa sulatella, sille täytyy antaa aikaa ja toisella kertaa ei jännitys olekaan niin suuri.

Summasummarum, päivä oli erittäin mukava, viihdyin kyllä kanssanne, toivottavasti tunne oli molemminpuoleinen 🙂 Koirat palveluskuntineen käyttäytyivät varsin mallikkaasti ja odotan innolla seuraavaa tapaamista! Isoakin isompi KIITOS teille jokaiselle, ekstrakiitos Liisalle, joka organisoi tapahtumaa 🙂 Näkemisiin!”

Polskeen sivut

LanaUimalassa voit myös käydä pesemässä ja kuivaamassa koirasi, ilman uintia. Ajan pesua varten voit varata viestillä tai soittamalla.

Teksti Liisa Ollila

 

RKK UKK

Rovaniemen Käyttökoirat ry Usein Kysytyt Kysymykset

Kuka voi liittyä?
Kuka tahansa koiraharrastamisesta kiinnostunut henkilö. Jäsenyyden saamiseksi ei ole mitään vaatimuksia koiran rodun, aiempien tai aiottujen harrastuslajien tai kummankaan koulutustason suhteen. Jäsenellä ei ole pakko edes olla omaa koiraa. Harjoittelua varten koiran tulee kuitenkin olla rokotettu Kennelliiton rokotusmääräysten mukaisesti.

Miksi minun kannattaisi liittyä?
Koiran kanssa puuhailu vahvistaa koiran ja ohjaajan sidettä, vaikka kilpailutavoitteita ei olisikaan. Perustottelevaisuus paranee ja arki helpottuu, kun koiran ja ohjaajan suhde on kunnossa. RKK:n lajivalikoimasta löytyy vaihtoehtoja kaikenlaisille koirakoille ja tavoitetasoille. Seuran jäsenenä pääset osallistumaan harrastusryhmiin, pääset seuran järjestämiin koulutuksiin halvemmalla kuin ei-jäsenet ja tutustut moniin muihin koiriensa kanssa harrastaviin ihmisiin.

Miten liityn?
Hae jäsenyyttä täyttämällä jäsenhakemuslomake ja maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille (maksutiedot löytyvät jäsenhakemuslomakkeesta). Täytä lomake ja liitä mukaan kuitti maksetusta jäsenmaksusta. Hallitus käsittelee jäsenhakemuksesi ja jäsenyys tulee voimaan hallituksen päätöksen myötä. Hallitus käsittelee jäsenanomukset keskimäärin parin viikon kuluessa anomuksen jättämisestä ja hyväksymisen jälkeen jäsenellä on mahdollisuus osallistua yhdistyksen toimintaan. Vuosijäsenen jäsenyys on voimassa jäseneksi hyväksymisestä alkaen aina kuluvan vuoden loppuun.

Mitä harrastaminen RKK:ssa maksaa? 
Kun liityt jäseneksi, maksat jäsenmaksun ja liittymismaksun. Jos haluat harjoitella yhdistyksen tiloissa ja/tai välineillä yksin tai ryhmässä, maksat harjoitusajoilta lisäksi harrastemaksua. Muita pakollisia maksuja normaalista harjoittelusta ei ole. Jäsen- ja harrastemaksulla saat harjoitella käytännössä niin paljon kuin haluat, määrälle ei ole asetettu mitään rajaa.

Jäsenmaksun (ja liittymismaksun) suuruus päätetään vuosittain syyskokouksessa. Jos samasta taloudesta useampi kuuluu tai liittyy yhdistykseen, ovat perhejäsen- ja nuorisojäsenmaksu vain puolet vuosimaksusta. Jäsenmaksujen ja liittymismaksujen suuruudet ovat näkyvillä nettisivuilla jäsenhakemuslomakkeen yhteydessä sekä Foorumin Tiedotuksia-palstalla.

Jos haluaa käyttää yhdistyksen harjoittelupaikkoja tai välineitä, tulee jäsenen maksaa myös ns. harrastemaksu. Harrastusmaksuilla katetaan kaluston, välineiden ja säilytystilojen ylläpito- ja hankintakuluja. Maksun voi maksaa tilojen ja välineiden oman käyttömäärän perusteella joko koko vuodeksi kerrallaan, kolmannesvuosittain (4 kk kerrallaan), kuukausittain tai kertamaksuna (kukin käyttökerta erikseen). Harrastemaksujen suuruudet näkyvät Foorumin Tiedotuksia-palstalla, jota voi lukea myös ennen jäsenyyttä ja ilman foorumille kirjautumista.

Esim. vuonna 2017 jäsenmaksu 30€, liittymismaksu 5€ ja harrastemaksut 180€/v tai 60€/4kk tai 20€/kk tai 7€/kerta. Eli 215€:lla uusikin jäsen voi harrastaa omatoimisesti koko vuoden mitä tahansa lajeja rajoituksetta.

Mitä toimintaa RKK järjestää?

Yhdistyksen jäsenenä voi harrastaa monia eri lajeja. Valikoimassa on mm. agility, toko, rally-toko, vesipelastus, nose work, dobo, näyttelyt, metsäjälki ja pk-lajeja.

Yhdistyksessä järjestetään myös ajoittain peto-kursseja (perustottelevaisuus), pentukursseja, arkitottelevaisuuskursseja, temppukursseja jne. lyhyempiä kursseja, jotka eivät suoraan keskity minkään kilpailulajin sääntöjen tai liikkeiden oppimiseen. Kaikesta mukavasta yhdessä tekemisestä on kuitenkin hyötyä, ja koulutusohjaajat voivatkin aika vapaasti määritellä ohjaamiensa kurssien sisältöä. Lisäksi yhdistys järjestää eri lajien epävirallisia ja virallisia kilpailuita, vierailevien kouluttajien ohjaamaa lajikoulutusta, koulutusohjaajakursseja, koetoimitsijakursseja jne. sekä yksin että muiden koirakerhojen kanssa yhteistyössä.

Missä treenit pidetään?
Kesätreenipaikkoja ovat keinonurmipohjainen kumimurulla täytetty kenttä Ounasvaaran hiihtostadionilla osoitteessa Taljatie 2 sekä hiekkakenttä Ounasvaaralla osoitteessa Antinmukka (tien päässä).

Kesä- ja talvikäytössä on Pahtajan hallit osoitteessa Pahtajakuja.
Harjoitustilat ovat ahkerassa käytössä ja lähes vakituisesti varattuina eri lajien ohjatuille ryhmille arkisin 17-21. Talvella harjoituspaikkoja vuokrataan myös muille koirakerhoille käyttöön.

Onko harrastajat vakuutettu seuran puolesta? Kuka on vastuussa toiminnasta?
Harrastajia tai heidän koiriaan ei ole vakuutettu seuran puolesta, vaan jokaisen jäsenen tulee huolehtia itselleen riittävästä vakuutuksesta. Poikkeuksena ovat alle 18-vuotiaat seuran jäsenet, jotka ovat vakuutettuja seuran ohjatuissa harjoituksissa. Jokainen on vastuussa oman koiransa mahdollisesti muille aiheuttamista vahingoista. Koulutusohjaaja vastaa oman harjoituskertansa sisällöstä ja ohjeistuksesta. Koiran ohjaaja on aina vastuussa koiransa tekemisistä ja mukanaan olevien välineiden asianmukaisuudesta. Harjoituskertojen turvallisuudesta vastaa jokainen osallistuja. Rokotukset tulee olla ajan tasalla, tarttuvien tautien varoaikoja tulee noudattaa (myös saman talouden muut koirat huomioiden), kullekin koirakolle tulee antaa sen tarvitsema tila ja mahdollisista välinerikoista tai epäkohdista tulee ilmoittaa. Kenenkään ei tulisi tuntea tarvetta pelätä harjoituksissa.

Voinko harjoitella itsenäisesti?
Kaikki jäsenet pääsevät kirjautumaan foorumille, josta löytyy lajiryhmien oman viestinnän ja muun tiedotuksen lisäksi myös kalenteri. Kaikilla jäsenillä on mahdollisuus varata yhdistyksen harjoittelutiloja käyttöönsä merkitsemällä varaus kalenteriin. Varauksissa on kuitenkin olemassa tietty priorisointijärjestys, jolla mahdollistetaan varojen keruu, koulutusohjaajien ja muiden lisäkouluttautuminen sekä tavoitteellinen/etenevä harjoittelu. Priorisoinnissa etusijalla ovat kilpailut, tapahtumat ja vierailevien kouluttajien pitämät koulutukset, sen jälkeen on yhdistyksen järjestämät vakiryhmät ja lyhytkurssit, ja sen jälkeen jäsenten omat varaukset. Vakiovuorot löytyvät foorumilta lajiryhmien kansioista (Agility ja Muut lajit) kiinnitettyinä aiheina. Jäsenten omia varauksia voi olla voimassa yksi kerrallaan, kestoltaan enintään tunti. Edellytyksenä varauksen tekemiselle on suoritettu harrastemaksu. Ohjeistus kalenterivarauksista löytyy Foorumilta Jäsenten infopalstalta kiinnitettynä aiheena.  Harjoittelupaikkojen käyttö on siis mahdollista ilman talkoopisteitä tai vakituista ryhmäpaikkaakin. Kun harrastemaksu on maksettuna, on jäsen oikeutettu tilojen ja välineiden käyttöön. Tilojen käyttöön liittyy myös sääntöjä, joita noudattamalla saamme kaikki mahdollisimman turvalliset ja mukavat harrastusolosuhteet. Hallisäännöt löytyvät nettisivuilta, ja ne koskevat toki muitakin tiloja kuin halleja.

Ketkä toimivat ohjaajina?
Koulutusohjaaja on ns. ryhmän vetäjä. Hän suunnittelee koulutuskerran sisällön ja järjestää puitteet sen toteutukselle. Hän ohjaa koulutukseen osallistuvia koirakoita näiden suorituksissa ja antaa palautetta, jolla pyritään pitämään oppimisen suunta kohti tavoitetta. Koulutusohjaajina toimivat vapaaehtoiset yhdistyksen jäsenet. Koulutusohjaajana voi toimia periaatteessa kuka tahansa, jolla on halu ja kyky auttaa muita pääsemään koiransa kanssa alkuun tai eteenpäin jossain asiassa. Koulutusohjaaja voi itse vaikuttaa järjestämänsä koulutuksen sisältöön ja aikatauluun. Hän voi myös itse määritellä, kuinka monta harjoituskertaa järjestää ja mikä niiden sisältö on. Yhdistyksen puolesta voi tulla aikarajoitteita harjoitustilojen tai välineiden käytölle, sekä jotain sääntöjä siihen, millä perusteella koulutukseen voi jäseniä valita ja miten haku pitäisi toteuttaa. Monelta osin koulutusohjaaja on kuitenkin itse päätösvaltainen järjestämänsä koulutuksen suhteen.

Yhdistys tukee koulutusohjaajien kouluttautumista mahdollistamalla ulkopuolisten vierailijoiden koulutuksiin sekä koulutusohjaajakursseille osallistumisen. Lisäksi koulutusohjaajat voivat pitää kursseja yhdessä tai vuoroviikoin, tuuraten toisiaan satunnaisesti jne.. Kerran koulutusohjaajaksi ilmoittautuminen ei siis tarkoita ympärivuotista puurtamista, vaan siitä on myös selviä etuja ja sovellettuja toimintamuotoja olemassa.

Mitkä talkoopisteet?

Ainoastaan vakiryhmäpaikan saaminen edellyttää talkoopisteiden keräämistä. Talkoilijoita tarvitaan tuloja kerryttävien tapahtumien järjestämiseksi, ja tällä tavalla aktivoimalla jäseniä osallistumaan järjestelyihin pyritään mahdollistamaan monipuolinen harrastusvalikoima ja ympärivuotinen harjoittelu lämpimissä ja asianmukaisissa tiloissa jatkossakin. Vastineeksi talkoilusta jäsen saa talkoopisteitä, joilla voi lunastaa mahdollisuuden ohjattuun harjoitteluun ympäri vuoden. Talkoopisteitä tarvitaan vähintään 10 yhtä koirapaikkaa varten, kahta varten yhteensä vähintään 15, kolmea 20 jne. Eli ensimmäistä paikkaa varten 10 ja lisäpaikkoihin 5 pistettä kutakin varten. Talkoopisteet näkyvät kunkin jäsenen omilla jäsensivuilla, jonne pääsee yhdistyksen
nettisivujen etusivun yläreunassa olevasta linkistä kirjautumalla. Pistemäärällä voi olla merkitystä myös etusijaisuuksissa, jos joudutaan tekemään karsintaa silloin kuin halukkaita ryhmiin/koulutuksiin on enemmän kuin jaossa olevia paikkoja.

RKK:n etusijakäytäntö:
1. Koulutusohjaajat talkoopistejärjestyksessä
2. Vanhat jäsenet, joilla on vähintään 10p edelliseltä vuodelta talkoopistejärjestyksessä sekä uudet jäsenet (alle 365 päivää jäsenenä olleet) talkoopistejärjestyksessä
3. Uudet jäsenet, joilla ei ole vielä ollut mahdollisuutta kerätä pisteitä
4. Vanhat jäsenet, joilla on alle 10 talkoopistettä edelliseltä vuodelta. Ryhmäpaikan saaminen edellyttääpisteiden täydentämistä ennen ryhmien alkua.

Talkoopisteitä voi kerätä mistä tahansa kerhon tapahtumista, eli ns. omalla lajilla ei ole mitään väliä. Talkoilijatarpeesta ilmoitellaan foorumilla aina tapahtumakohtaisesti, ja tapahtumia, eli pisteenkeräysmahdollisuuksia, on vuoden aikana tarjolla lukuisia. Lisäksi pisteitä voi saada esim. peräkärryn lainaamisesta, leipomisesta kanttiiniin, hallien siivoamisesta jne., eli pisteiden keruu onnistuu muutenkin kuin viikonloput ulkona seisten. Lisäksi kaveri tai perheenjäsen voi kerätä pisteitä puolestasi, vaikka ei olisi itse jäsen. Uusi jäsen saa kuitenkin ensimmäisenä vuonna helpotusta siten, että talkoopistevaade alkaa vasta toisena jäsenvuonna. Talkoopisteistä löytyy infoa nettisivuilta.

Talkoopisteitä keräämällä voit siis lisätä mahdollisuutta päästä ohjattuihin vakioryhmiin, mutta harjoittelemaan pääsee monipuolisesti ilman pisteitäkin. Talkoopisteitä ei ole siis mitenkään pakko hankkia ja silti voi harrastaa yhdistyksessä koiriensa kanssa.

Esimerkkejä:

1. Haluat harrastaa yhdellä koiralla agilitya ohjatussa ryhmässä ja toisella koiralla rally-tokoa ohjatussa ryhmässä. Suoritettuna tulee olla jäsenmaksu, harrastemaksu ryhmien voimassaolon ajalta ja 15 talkoopistettä.
2. Haluat käydä 5 kerran dobokurssin yhdellä koiralla ja 10 kerran bh-kurssin toisella koiralla Suoritettuna tulee olla jäsenmaksu ja harrastemaksu kurssien ajalta, talkoopisteitä et tarvitse.
3. Haluat harrastaa vesipelastusta ja käydä kokeilemassa myös jäljestystä Suoritettuna tulee olla jäsenmaksu sekä harrastemaksu näiltä kerroilta, talkoopisteitä et tarvitse.
4. Et pysty sitoutumaan vakioaikaan harjoittelevaan ryhmätreenaamiseen, mutta haluaisit harjoitella omatoimisesti yhdistyksen tiloissa ja päästä toisinaan ohjattuihin harjoituksiin Suoritettuna tulee olla jäsenmaksu ja harrastemaksu (myös omatoimisten) harjoituskertojen ajalta, talkoopisteitä et tarvitse.
5. Osallistut ainoastaan nose workin yhteistreeneihin Suoritettuna tulee olla jäsenmaksu ja harrastemaksu harjoituskertojen osalta, talkoopisteitä et tarvitse.
6. Haluat käydä vain vesipelastustreeneissä kesällä, onko pakko olla jäsen? Haluat osallistua vain pentukurssille ja olet kohta muuttamassa pois paikkakunnaltakin, voitko osallistua ilman jäsenyyttä? Aiot käydä vain silloin tällöin näyttelyharjoituksissa, ja niitä on tosi harvakseltaan yleensäkin, voiko ei-jäsen osallistua? Käyn harrastamassa kaverini koiran kanssa, voiko tämä kaverini käydä minun treenivuorolla harrastamassa koiransa kanssa silloin, kun en itse pääse? Jäsenyys vaaditaan pääsääntöisesti kaikkiin treeneihin osallistumiseksi sekä omatoimista yhdistyksen tilojen ja välineiden käyttöä varten. Jäsenyys ei kuitenkaan sido yhtään mihinkään, vaikka onkin voimassa kalenterivuoden loppuun. Lisäksi tulee maksaa harrastemaksu siten, että se kattaa harjoittelukerrat. Esimerkiksi näyttelyharjoituksia on välillä järjestetty kaikille avoimina, tällöinkin myös ei-jäsenet maksavat harjoitusmaksun jolla osallistuvat harjoitusten mahdollistamiseen.

Enkö voi kuitata talkoilua maksamalla ohjatuista harjoituksista?
Se ei ole mahdollista. Talkoilijoita tarvitaan sekä tilojen viihtyvyyden, turvallisuuden ja käytettävyyden ylläpitoon että tapahtumien järjestelyihin. Talkoopisteille ei ole määritetty rahallista arvoa, koska kaikille talkoopisteitä kerryttäville toimille sitä ei pystytä mittaamaan. Halutessaan harjoitella säännöllisesti ohjatussa ryhmässä, täytyy olla valmis osallistumaan yhdistyksen toiminnan tukemiseen. Koko yhdistys toimii talkoovoimin, joten talkoileminen eri muodoissaan on tärkeää yhdistyksen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.

Mikä RKK?
Rovaniemen Käyttökoirat (RKK) ry on yhdistys, joka toimii aktiivisten jäsenten toimesta, talkootyönä. Kukaan ei saa siis palkkaa eikä kukaan voi yksin päättää tai tehdä kaikkea. Jäseniä on n. 260, harrastuslajeja useita ja harjoittelupaikkojakin 4. Kuinka tämä yhdistys sitten toimii? Avainasemassa ovat jäsenet, yhdessä ja erikseen. Yhdistyksen toiminnan organisoimiseksi on olemassa eri lajijaostoja. Niihin pääsee ilmoittamalla halukkuutensa toimia aktiivisemmin kyseisen lajin parissa. Jaostot tekevät menneen vuoden toimintakertomuksen ja tulevan vuoden toimintasuunnitelman, ja pitävät vuoden aikana hallituksen muutoinkin tietoisena tilanteestaan ja tarpeistaan. Jaostojen yhteystiedot löytyvät nettisivuilta.

RKK:ssa harrastaminen pähkinänkuoressa:
– Jäsenyys edellyttää jäsenmaksun (+ liittymismaksun ensimmäisen vuotena) suorittamista vuosittain.
– Lisäksi tulee suorittaa harrastemaksu, jos aikoo harjoitella yhdistyksen tiloissa/välineillä. Koskee myös omatoimitreenaajia.
– Foorumilla (pääsy vain jäsenillä) olevasta kalenterista voi varata tiloja käyttöönsä. Ns. hallisäännöt koskevat kaikkia harjoituspaikkoja, ei vain halleja.
– Talkoopistevaade koskee vain vakiryhmäpaikkoja. Talkoilemalla kuitenkin mahdollistetaan mm. harrastuspaikkojen ylläpito, koulutusten ja tapahtumien järjestäminen sekä viikoittaiset treenit, joten aktiiviset jäsenet ovat yhdistyksen toiminnan kannalta oleellisessa asemassa, ja talkoiluun halutaan kannustaa mahdollisimman moni jäsen mukaan
– Lyhyet kurssit (alle 10 harjoituskertaa), ilman ohjaajaa toimivat ryhmät ja ns. vierailumahdollisuus vakiryhmissä tarjoavat mahdollisuuksia treenata porukassa ilman talkoiluakin.
– Koulutusohjaajat määrittävät sen, mitä koulutusta ja milloin on tarjolla. Esim. jos on vähän ohjaajia ja paljon harrastajia, osa jää väistämättä ilman vakiryhmäpaikkaa. Harrastusmahdollisuustoiveisiin ei voida vastata ilman vapaaehtoisia koulutusohjaajia, eli aktiivisia jäseniä.

Kysymykset ja vastaukset koonneet Anu Posti ja Tiina Heinonen

Vesipelastuskokeet 22.-23.7.2017

Rovaniemen Käyttökoirat ry järjesti historiansa ensimmäiset vesipelastuskokeet heinäkuisena viikonloppuna. Sekä lauantaina että sunnuntaina oli oma kokeensa, ja kumpanakin päivänä oli mahdollista kisata neljässä eri luokassa (SOVE, ALO, AVO, VOI). Kisaajia tuli pääkaupunkiseudulta asti, mutta pääosa oli Rovaniemi-Kemi-Oulu-seudulta. Tämä vuonna kesää piti odotella pitkään, se on rajoittanut treenimahdollisuuksia etenkin pohjoisessa ja lienee ainakin osasyynä uusien harrastajien määrän vähyyteen. Se näkyi myös näissä kokeissa vapaaksi jääneinä koepaikkoina sekä soveltuvuuskokeen (SOVE) osallistujien puuttumisena kokonaan. Ala-Nampajärvellä pidetyn koepaikan tarjoamat puitteet olivat kuitenkin hyvät ja tunnelma sopivan rento. Me onnistuttiin!

RKK:n vesipelastusjaosto otti haasteen vastaan ja alkoi tehdä koevalmisteluita heti vuoden alkupuolella tuomareiden kanssa sopimisen ja koeanomuksen osalta, sitten oli irtipitolupien anominen kennelpiiristä ja kohta otettiinkin jo ilmoittautumisia vastaan ennen kuin lopulta päästiin kokemaan kisatunnelmaa. Koetoimikunta kokoontui kolmeen otteeseen kesä-heinäkuun aikana jakamaan tehtäviä ja sopimaan kokeen toteutuksesta. Suurin hässäkkä alkoi kuitenkin vasta viikko pari ennen koetta, jotta saatiin mm. järjestettyä kokeeseen palkinnot, kanttiini ja ruokailumahdollisuus, lomakkeet ja toimistovälineet sekä pestyä ja tarkastettua veneet ja hankittua loputkin sääntöjen mukaiset koetarvikkeet. Toki näitä oli jo valmisteltu, mutta nyt päästiin konkreettisten toimien pariin. Koepaikalla oli vielä opasteiden laittoa, tavaroiden asettelua paikoilleen, vesistön siistimistä ja parkkeerauksen suunnittelua viimeisenä iltana ennen koetta.
Suunnittelu ja organisointi kannatti, sillä koeaamuna kaikki oli ajoissa valmista. Vastaava koetoimitsija Virpi Säkkinen toivotti kisaajat tervetulleiksi, jaoston edustaja Henrika Itäniemi kertoi yleisjärjestelyistä, palkintotuomari Milja Hannu-Kuure sekä vieraileva sihteeri Laura Rae esiteltiin RKK:n muiden toimijoiden ohessa, ja lopulta kokeen ylituomari Kim Granholm pääsi vastaamaan kysymyksiin ja toivottamaan onnea kokeeseen.
Ennen kokeen alkua on aina tuomarin puhuttelu, jonka jälkeen arvotaan suoritusvuorot. Kilpailijoiden suoritusjärjestys ei siis ole tiedossa etukäteen, mutta luokkajärjestys on aina sama: (SOVE), ALO, AVO, VOI, samoin liikkeiden suoritusjärjestys. Numeroliivien jaon jälkeen mökkipihasta siirryttiin noin sadan metrin päässä olevaan rantaan. Hiekkaranta kuulostaa lämpimältä paikalta, mutta lauantaina keli oli ennemminkin syksyisen viileä ja kerrospukeutuminen tarpeen lämpimänä pysymiseksi. Koe alkoi, kun numeron 1 arvonnassa saanut kisaajapari siirtyi nauhoilla rajatulle alueelle. Oli ensimmäisen liikkeen aika.
IMG_1769

Lohjalta saakka tulleet Simba ja Jessi Landen saivat lauantaina voittajaluokasta täydet 100 pistettä.

Koe etenee niin, että ensin kaikki luokat suorittavat ensimmäisen liikkeensä, sitten heti perään mennään toinen kierros suorittaen luokan mukainen toinen liike ja ruokatauon jälkeen tehdään vielä kolmas ja neljäs liike samaan tyyliin. Käytännössä käydään siis läpi neljä kierrosta numerojärjestyksessä. Liikkeet tapahtuvat tietysti vedessä ja suorituksissa käytettäviä välineitä ovat köysi, vene, pelastusrengas ja vientipatukka. Liikkeen suorittajana on koira ohjaajansa kanssa, mutta toteutukseen osallistuu myös tuomari, palkintotuomari (käytetään myös nimitystä venetuomari), avustaja (ALO-luokassa voi olla oma, muilla on järjestäjän yleinen avustaja), hukkuva ja toisen veneen soutaja. Liikkeen suorituksen jälkeen sihteeri kirjaa tuomarin sanelusta parin suoritusajan sekä mahdolliset virhepisteet arvostelulomakkeelle. Vesipelastuksessa ei vielä ole sähköistä tulospalvelua, vaan tiedot kirjataan erikseen tilattaville, jäljentäville lomakkeille. Ensimmäisen kilpailijaparin tehtävänä oli veneestä hyppy ja 50 metrin mittainen uinti rantaan, ja tuloksena täydet pisteet. Hyvä alku kokeelle. Muidenkin luokkien ensimmäiset liikkeet alkavat koiran ollessa 50 metrin päässä rannasta olevassa veneessä ja suuntautuvat rantaan, jossa ajanotto pysähtyy maalilinjan ylitykseen.
IMG_2047

Koiran lähetys tehtävää suorittamaan.

Kaikkien luokkien liikkeet sisältävät veneessä matkustamista, rannalla tai veneessä odottamista, veneestä hyppäämistä sekä erilaisten esineiden vientiä ja hakua veneestä tai rannasta veneeseen tai rantaan. Kussakin liikkeessä uintimatkat ovat 50 metristä ylöspäin, ja keli voi vaihdella aurinkoisen tyynestä tuuliseen sateeseen. Niinpä koiralla täytyy olla voimaa ja kestävyyttä sekä ehdottomasti innostusta uimiseen. Näihin kokeisiin osallistuneet koirat olivat kokoluokaltaan australiankelpiestä newfoundlandinkoiraan, joten onnistuminen ei ole rodusta kiinni. Toisella suorituskierroksella kaikkien luokkien liikkeet liittyivät jotenkin vientiin. Olipas hienoja suorituksia. Ja muutama talteen napattava vinkki omiinkin treeneihin.
IMG_2220

Kaija Jämsän koirat Herkko, Hiisi ja Hippu toimivat viikonlopun kokeissa erinomaisesti.

Vesipelastuskokeen säännöt muuttuivat tämän vuoden alusta eivätkä udet säännöt olleet vielä kokemuksen puutteesta johtuen täysin tuttuja oikeastaan kenellekään. Ylituomari ja palkintotuomari vastasivat kuitenkin mielellään ohjaajien kysymyksiin ennen suoritusta. Kumpanakin päivänä kysymyksiä riitti, vaikka käytännössä samat kilpailijat olivat paikalla molempina päivinä. Kolmannen suorituksen teemana oli nouto. Ei ole ihan helppoa koiralle kiskoa venettä perässään sunnuntaina olleella tuulisella säällä, vaan se vaatii jo päättäväisyyttä. Ja sitähän nähtiin.
Vaikka kunkin liikkeen suorittamiseen liittyy aika: koiran on lähdettävä suorittamaan tehtävää 30 sekunnin kuluessa tuomarin antamasta lähtöluvasta ja suorituksen tulee olla valmis ennen 4 minuutin aikarajaa, on tärkeintä kuitenkin suorittaa tehtävä virheettömästi. Virheitä tulee maalilinjan ohituksesta ja ylimääräisistä käskyistä/ohjaamisesta. Koiraan ei myöskään saa koskea enää lähtöluvan jälkeen. Koiraa voi kuitenkin pitää pannasta kiinni alussa, ja tätä mahdollisuutta käytti aika moni hyväkseen. Ainakin sillä välttyy suorituksen hylkäävältä varaslähdöltä, ja koira saa vähän vapaammin intoilla tulevaa suoritustaan. Neljäs ja viimeinen liike oli hukkuvan pelastaminen. Tämä oli kokeen varmin tehtävä, sillä viikonlopun aikana vain yksi suoritus merkattiin viivalla, eli hylättiin.
IMG_1809

Avoimen luokan hukkuvan pelastaminen.

Koko kokeen viimeisen suorituksen jälkeen tuomari, sihteeri ja vastaava koetoimitsija siirtyvät rauhassa laskemaan sijoituksia, kirjoittamaan tuloksia kilpailukirjoihin ja tekemään koepöytäkirjaa. Koirat pääsevät tässä vaiheessa vapaalle, mutta ohjaajat alkavat usein jo miettimään tulevia treenejä. Ajatuksia ja treeni-ideoita on selvästi syntynyt. Tulosten selvittyä on palkintojen jako. Siihen osallistuvat kaikki kisaajat, koska siinä yhteydessä jaetaan myös kilpailukirjat takaisin. Koepäivä on siis aina kaikille kisaajille yhtä pitkä, luokasta riippumatta. Näissä kokeissa päivä jatkui ainoastaan niiden osalta, jotka saavuttivat luokan vaihtoon oikeuttavan suorituksen. Tuomari nimittäin vei heidät pienelle uintiretkelle. RKK:stakin yksi ohjaaja pääsi kokemaan tämän virkistävän kylvyn.
IMG_1854

Marja-Leena Hituri kättelemässä vastaavaa koetoimitsijaa. Vieressä tuomari Kim Granholm sekä palkintotuomari Milja Hannu-Kuure.

Välineet ja rata pysyivät kunnossa, talkoilijoita/toimijoita oli riittävästi, keli oli viikonlopun ajan kokeen kannalta hyvä, järjestelyt onnistuivat ja positiivista palautetta saatiin kisaajilta ja tuomareilta viikonlopun kokeista. Järjestäjiltä kiitos kaikille kilpailijoille, toimitsijoille, välineitä lainanneille, vierailijoille ja tuomareille. Ja iso kiitos myös tapahtumaa sponsoroineille: RoiRex, Polske, Jälki ja Arctic Warriors! Vaikka koe ei tullut ilmaiseksi, eiköhän vastaava rypistys oteta ensi vuonna uusiksi 😉

Teksti: Anu Posti
Kuvat: Nanna Ketola

Nose Work koe 27.5.2017

Rovaniemen käyttökoirat ry (RKK) järjesti Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen virallisen Nose Work 1-luokan kokeen Pahtajan treenihallilla ja sen ympäristössä toukokuun lopulla. Paikalle tapahtumaa seuraamaan oli saatu Lapin Kansan toimittaja, ja lisäksi paikalla olivat Nose Work Finland ry:n (NWF) puheenjohtaja Olli Varkki sekä tämän kokeen kummina toiminut Jenni Laaksonen. Tuomarina toimi Pekka Alamommo Rovaniemeltä.

Nose Work on Nose Work Finland ry:n hallinnoima harrastus- ja kilpailulaji, jossa koira saa käyttää vahvinta aistiaan – hajuaistia. Laji soveltuu ihan kaikenlaisille koirille, jopa hieman aroille tai muuten rajoitteisille. Lajin ideana on, että koira etsii melko itsenäisesti piilon, jonne määrätyn hajun lähde on laitettu. Ihmisen tehtävänä on lähinnä tarkkailla koiran käytöstä ja havaita, milloin koira osoittaa löytäneensä kätkön. Itse kokeissa on tietysti tarkemmat säännöt, joiden mukaan arvostelu tehdään. Päivitetyt säännöt löytyvät NWF:n kotisivuilta noseworkfinland.com

Nose Work kokeeseen osallistumisen edellytyksenä on NWF:n jäsenyys sekä hajutestin hyväksytty suorittaminen. Rovaniemen Käyttökoirat järjesti 1-luokan hajutestin 15.-16.5.2017 Pahtajan treenihallilla, jolloin testiin osallistui viikonlopun aikana yli kaksikymmentä koiraa. Hajutestissä on vain yksi etsintätehtävä, ns. laatikkoetsintä, jossa koiran täytyy 12 laatikosta löytää se, johon hajunlähde on piilotettu. Hajuna 1-luokassa on eukalyptus. Hajutestin tarkoituksena on varmistaa, että koira tietää, mitä ollaan etsimässä, sekä se, että ohjaaja osaa lukea koiran elekielestä, milloin se on löytänyt hajunlähteen. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 3 minuuttia.

nw002-lr

Laatikkoetsintää. Kuva Liisa Rintala.

1-luokan kokeessa etsintätehtäviä on jo neljä: laatikkoetsintä, sisätilaetsintä, ulkoetsintä ja ajoneuvoetsintä. Etsittävänä hajuna on edelleen eukalyptus. Kokeessa on mahdollista saavuttaa maksimissaan 100 pistettä. Edellytyksenä tälle on, että kaikki kätköt löytyvät annetussa ajassa eikä koirakolle ole annettu virhepisteitä esimerkiksi ajoneuvoa vasten nousemisesta tai vääränlaisesta ohjaustavasta. Nyt pidetyssä kokeessa kunkin tehtävän suorittamiseen oli annettu aikaa 2 minuuttia. Tehtävät suoritettiin siten, että ensin kukin koirakko suoritti sisätilaetsinnän ja laatikkoetsinnän peräjälkeen. Ruokatauon jälkeen kukin koirakko teki ulkoetsinnän ja ajoneuvoetsinnän peräjälkeen.

nw003-lr

Ulkoetsintää. Kuva Liisa Rintala.

Päivä oli pitkä, ilmoittautuminen alkoi jo klo 08:00 ja kilpailukirjat ja palkinnot jaettiin noin klo 16:30. Yleisöllä, sekä kyseiset etsinnät jo tehneillä, oli mahdollisuus seurata koirakoiden suorituksia. Kokeet menivät RKK:n jäsenillä hienosti, kun jopa neljä koirakkoa sai pitkästä ja uudenlaisesta koepäivästä huolimatta täydet 100 pistettä.

Nose Workia on harrastettu RKK:ssa maaliskuussa 2016 pidetystä alkeiskurssista alkaen, eli reilun vuoden verran. Varsinaisia johdettuja viikkotreenejä ei ole toistaiseksi järjestetty, mutta aktiivinen porukka on silti kokoontunut kerran viikossa treenaamaan yhdessä, toinen toistensa suorituksia kommentoiden ja yhdessä treenit suunnitellen. RKK:lle on hankittu eukalyptus-hydrolaattia, jota saa käyttää treeneissä, ja myös laatikkoetsintää varten on hankittu muutamaa erilaista laatikkotyyppiä. Uusia treenajia on otettu mukaan aina kiinnostuksen mukaan.

Nyt pidetyn koepäivän järjestelyt sujuivat Hanna-Leena ja Mika Pasasen johdolla jouhevasti. Myös omatoimikanttiini oli laitettu pystyyn ja kunnon lämmin ruoka lisukkeineen oli myös tarjolla. Tuomari jaksoi kannustaa tekemään omannäköisiä hyviä suorituksia ja tunnelma kisailijoiden joukossa oli ilmeisen hymyilevä. Palkintoja jaettiin runsaasti, kun kokonaistulosten perusteella kolmen parhaan lisäksi jokaisesta osatehtävästä palkittiin paras koirakko, sekä myös tuomarin valitsema erityisen hyvä koirakko. Ja mikä mukavinta, myös arvonnan perusteella viisi onnekasta saivat omat lahjakortit, ja ihan jokaiselle kokeeseen osallistujalle oli antaa mukaan varsin runsas tuotepussi. Kiitos sponsoreille: Lemmikkieläinliike Jälki, Koirauimala Polske sekä Urheilukoirahieroja RoiRex!

dav

Palkintoja jaettiin runsaasti. Kuva Anu Posti.

Tässä nyt järjestetyssä kokeessa osallistujamäärä oli rajoitettu 20 koirakkoon (RKK:n jäseniä näistä oli 8), ja varasijallekin jäi vielä halukkaita. Koska ohjaaja ei voi osallistua kokeeseen kuin yhdellä koiralla (kätköt ovat kaikille samat koko kokeen ajan), syksymmälle on jo harkittu toteutettavaksi toinenkin hajutesti ja kokeet Rovaniemellä. Kyllä meillä RKK:lla on aikaansaavaa porukkaa ja ihanan laaja lajivalikoima koiraharrastamiseen tarjolla!

Teksti: Anu Posti

nw001-lr

Tuloslista näytti hyvältä. Kuva Liisa Rintala.

nw006-lr

Voittajakolmikko. Kuva Liisa Rintala.