Tempputokoilemallakin oppii – ilman sääntöjä

Rovaniemen Käyttökoirat on järjestänyt vuonna 2016 kaksi temppuilukurssia: kesäkaudella (touko-elokuu) Laura Hannin vetämänä ja talvikaudella (syys-joulukuu) Laura Hannin ja Anu Postin vetämänä. Osallistujia on ollut ihan yhtä monta kuin millä tahansa viikoittain harjoittelevalla ryhmällä, 3-7 koirakkoa per kerta. Erona useimpiin muihin lajeihin ja harjoitteluryhmiin on se, että tempputokoa treenataan ihan kunkin koirakon omaan tyyliin, omien mieltymysten mukaan varioiden.

Focus ja käsikosketus

Jadi ottaa ryömimistehtävän tunteella

Syksyn tempputokoryhmässä on ehditty käymään läpi jo ainakin parikymmentä uutta temppua. Joidenkin temppujen kehittelyä on jatkettu eteenpäin parillakin harjoituskerralla. Välillä on tehty temppuratoja, joilloin yhdellä treenikerralla on kerrattu aiemmin harjoiteltuja temppuja. Ajatuksena treeneissä on ollut se, että kukin koirakko saa valita mitä tekee ja mihin haluaa painottaa kullakin kerralla. Ryhmän vetäjien tähtävänä on ollut antaa temppuideat ja käydä opastamassa temppuilijat alkuun tai eteenpäin, sekä antaa palautetta edistymisestä, jota väistämättä on kaikilla treenaajilla tapahtunut.

Visa pitelee kurkun palaa kuononsa päällä

Tempputokoilu on ollut hyvää vastapainoa lajiharjoittelulle, jossa koirakon täytyy tehdä kaikki laadittujen sääntöjen mukaisesti, tai ollut hyvää aktivointia koirakolle arkitouhujen lomassa. Tempputokoilu on joka tapauksessa yhdessä tekemistä, joka kehittää sekä ohjaajan koulutustekniikkaa ja havinnointikykyä että koiran oppimiskykyä ja motivaatioa työskennellä oman ohjaajansa kanssa. Kunhan muistaa tauottaa tekemistään ja säilyttää pienen hymyn huulillaan. Vaikka tempputokoiluun osallistujat ovat taustaltaan kokeneista aloittelijoihin ja usean lajin valioista seurakoiriin, kaikille on kuitenkin saatu muokattua sopivia temppuja. Ja kenenkään ei ole edes tarkoitus verrata suorituksia keskenään, ainoastaan oman koiran kanssa edistyminen on tärkeää. Toisten suorituksia katsomalla saa kuitenkin kerättyä ideoita uusista tempuista tai temppujen toteutustavoista, joten ryhmässä temppuilusta on siinä mielessä lisähyötyä. Tempputokotreeneissä on aina keskittynyt tunnelma, kun koirakot tekevät kukin omia juttujaan. Paljon on sovellettu välineiden ja toteutustapojen kanssa, jotta kaikki saavat mielekästä tekemistä treenien ajaksi. Kaikki tarvikkeet on kuitenkin ollut askarreltavissa tai ideoitavissa ihan arkitavaroista, joten mitään hankintoja ei ole ollut pakko tehdä voidakseen temppuilla muiden mukana. Lisäksi toisille koirille on luontevampia ja helpompia toiset temput ja toisille koirille tai ohjaajille toiset, niin jokainen koirakko on saanut myös itse valita, mihin temppuihin haluaa ehkä enemmän keskittyä. Myös temppuradoilla on ollut variointimahdollisuuksia koirakkokohtaisesti. Ainoa tavoite tempputokoilussa on se, että kaikilla on mukavaa. Siinä sivussa tapahtuu paljon oppimista. Sopivankokoisten haasteiden voittaminen yhdessä lisää motivaatiota jatkaa, vaikkapa kilpailulajienkin parissa, uudella innolla.

Vippi ja kahdella jalalla kävely

Lyyti esittelee pesuvatitemppuja

Tempputokoa voi ihan hyvillä mielin kuvailla tavoitteettomaksi hömppäkurssiksi. Eihän meillä ole edes kotiläksyjentekopakkoa. Ainoana tavoitteena on, että treeneistä poistuu iloisia ihmisiä ja tyytyväisiä koiria. Ehkä kuvista näkee parhaiten, mitä treeneissä tapahtuu ja miten vakavamielistä siellä on 🙂

Teksti: Anu Posti, Kuvat: Laura Hanni

Share this:

Related